Yhdistyksen historiaa
Kun luodaan katsausta Nummenpään Marttojen historiaan, on mentävä ajassa taaksepäin 90 vuotta, vuoteen 1935 asti. Silloin pidettiin Nummenpään Marttayhdistyksen perustava kokous Nummenpään koululla maaliskuun viimeisenä päivänä. Marttapiiriliitosta konsulentti Irja Seppänen oli esittelemässä marttatoimintaa toimien kokouksen puheenjohtajana. Yksimielisesti päätettiin perustaa marttayhdistys myös tänne Nummenpäähän Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen Marttayhdistysten lisäksi.
Yhdistyksen johtokuntaan valittiin seuraavat yhdeksän jäsentä, joista kolme varajäsentä: Hilma Eskola, Lyydia Lönnrot, Emma Moksen (vj), Alina Myyri, Naimi Niemi, Fiina (Josefina) Pohjola (vj), Martta Rajakari, Ida Satuli (vj) ja Sanni Vilenius. Johtokunta valitsi keskuudestaan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Alina Myyrin, sihteeriksi Martta Rajakarin ja rahastonhoitajaksi Hilma Eskolan.
Ompelu- tai marttaillat aloitettiin välittömästi. Martat kokoontuivat joka toinen perjantai, kahviraha oli 1 mk ja jäsenmaksu 3 mk/vuosi. Jäseniä oli yhteensä 29.
Pöytäkirjoja alettiin pitää vuoden 1936 alussa. Niistä selviää, että mm. ompeluiltoja järjestettiin ahkerasti (15) ja niissä laulettiin paljon "henkellisiä lauluja ja virsiä". Maaliskuussa 1936 oli ensimmäiset marttojen järjestämät iltamat, joiden osanottajamäärä ei ole tiedossa.
Vuonna 1937 tehtiin ensimmäinen kalustohankinta: 8-niittiset ja 4 metrin levyiset kangaspuut. Kangaspuiden vuokra oli 15 mk/martta ja 25 mk/ei-martta yhdeltä matolta. Järjestettiin kaksi kuukautta kestäneet kutomakurssit, joille osanottajia oli 19. Kurssin osallistumismaksu oli 20 mk ja 40 mk.
Iltamia järjestettiin jo neljä kertaa, ja osanottajia oli yhteensä 610. Ompeluilloissa alettiin laulaa "Marttojen laulukirjasta". Kaksi viikkoa kestävä liinavaateompelukurssi sekä kaksipäiväinen lava- ja tuholaiskurssi järjestettiin seuraavana vuonna 1938 ja lehtileikkeitä kerättiin.
Sitten tulivat jo nuo kaikkien mielissä säilyneet sotavuodet 1939–1940. Silloin ei ollut iltamia, mutta ompeluillat ja erilaiset kurssit (mm. tuoremehu- ja pula-ajan leivontakurssi) jatkuivat entiseen tapaan. Kylän omille pojille lähetettiin rintamalle paketteja ja siirtoväelle pidettiin virkistystilaisuuksia.
Ompeluilloissa tehtiin esim. tilkuista täkki ja hankittiin keräysvaroilla tyynyjä ja lakanoita sekä pyyhe- ja tyynyliinoja lähetettäväksi Ilomantsiin kummiperheelle, joka oli menettänyt sodassa kodin ja kaiken omaisuutensa.
Maatalouskerhotoiminta aloitettiin Nummenpäässä pula-aikana 1940. Marttojen tehtävänä oli saada jokainen neliömetri maata kasvamaan. Kerhoon kuului 18 maatalouskerholaista, ja neuvojana oli Aino Kirjonen. Perustettiin myös "kristillismielinen opintokerho" opettaja Sorvarin johdolla. Vuosien 1942–1944 ompeluilloissa valmistettiin mm. vauvanpakkauksia, jotka annettiin oman pitäjän kätilölle jaettavaksi.
Vuonna 1945 järjestettiin yhdistyksen 10-vuotisjuhlat pääsiäisenä 2.4. Raittiusseurantalolla. Juhlan ohjelmasta vastaavaan huvitoimikuntaan valittiin Aino Myyri (myöh. Lindholm), Sanni Vilenius, Aune Hedman (myöh. Rajakari), Helmi Sundqvist (myöh. Lindholm), Iiris Lönnrot ja Kaisa Pusa. Juhliin saapui yli 100 vierasta. Äitienpäiväjuhlan 13.5. yhteydessä järjestettiin myös juhla siirtoväelle. Tilaisuuteen saapui vieraita yli 100 henkeä.
Vuodet vierivät edelleen, ja marttayhdistyksen toiminta rullasi entiseen tapaan. Jäsenmäärä kohosi tasaisesti ja oli v. 1945 jo 41. Sotien jälkeen toiminta oli jo huomattavasti vilkkaampaa. Martat järjestivät vuoden 1946 huhtikuussa mm. mämmimyyjäiset. Tilaisuudessa myytiin 85 tuohista mämmiä.
Vuonna 1948 käytiin jo retkillä mm. Aulangolla ja osallistuttiin emäntäpäiville. Esim. Rajamäellä pidetyillä emäntäpäivillä oli luudantekokilpailu, jossa Nummenpään edustaja selviytyi toiseksi. Martat järjestivät kuusipäiväisen ”leipoma ja ruuanvalmistuskurssin”, opettajana Soile Tuohimäki, ja kankaankudontakurssin, opettajana Sylvi Sillanpää. Kudontakurssin jälkeen oli käsitöiden näyttely Raittiusseurantalolla ja juhlailtamat, joihin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä.
Seuraava huomattava kalustohankinta v. 1949 oli 150 hengen pitoastiaston ostaminen paikkakunnan ja lähiympäristön tarpeita silmällä pitäen. Päätettiin myös hankkia hyönteisruisku hedelmäpuiden ja marjapensaiden ruiskutusta varten.
Yhdistyksen 15-vuotisjuhlia vietettiin Raittiusseuran talolla huhtikuussa 1950. Ohjelmasta mainittakoon Impi Vesannon laatima historiikki, juhlaruno, Nummenpään mieskuoron laulut ja Ameriikan tietotoimiston elokuvaesitykset.
Elokuussa vastaostetulle astiastolle kävi onnettomasti. Se oli lainattu Numlahteen kaksoishäitä varten, mutta talo paloi ja astiasto sen mukana! Eipä hätää, yhdistyksemme hankki välittömästi uuden entistä ehomman astiaston.
Marttapukukankaita hankittiin niitä haluaville.
Vuodet kuluivat edelleen. Oli kursseja, mm. v. 1952 kaksiviikkoinen ompelukurssi. Ompelutöistä järjestettiin näyttely ja iltamat, joissa yleisöä oli 115 henkilöä. Järjestettiin retkiä, myyjäisiä, arpajaisia, tehtiin hankintoja jne. Toiminta oli välillä vilkasta, välillä hiljaisempaa.
Nummenpääläiset osallistuivat vuonna 1954 Nurmijärven kirkolla järjestettyjen ”Kristillisten laulujuhlien” muonitukseen 12 martan voimin.
Yhdistyksen 20-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1955 palmusunnuntaina. Päivällä oli juhlat 130 kutsuvieraalle ja illalla yleisötilaisuus. Vieraita oli yhteensä 250 henkilöä.
Ja taas vuodet vierivät eteenpäin. Marttayhdistyksen toiminta vakiintui tiettyihin muotoihin. Ompeluiltoja oli joka toinen viikko. Järjestettiin erilaisia kursseja: lampunvarjostimen ja joulukoristeiden teko, kankaankudonta, rottinkityöt, pesuaineet, kodinkoneet, pöydän kattaus, seppeleen sidonta jne.
Käytiin retkillä, mm. laivamatkalla Porvooseen. Osallistuttiin pitäjän marttojen tilaisuuksiin ja järjestettiin juhlia sekä muuta vastaavaa toimintaa.
Vuonna 1965 järjestettiin 30-vuotisjuhlat Harjulan talossa, jossa luovutettiin seuraaville jäsenille 25-vuotismerkit: Hilma Eskola, Naimi Hakala, Eila Halminen, Kyllikki Hirvonen, Aino Lahtinen, Toini Lahtinen, Aino Lindfors, Aino Lindholm, Elli Lindström, Naimi Niemi, Kaisa Pusa, Martta Rajakari ja Sanni Vilenius.
Muuten yhdistyksen toiminta oli samanlaista ja yhtä vilkasta kuin aikaisemmin.
Vuodet vierivät ja retkiä tehtiin jopa ulkomaille Tukholmaan, Leningradiin ja Tallinnaan. Myös Ahvenanmaalla vierailimme.
Sitten mennään vuoteen 1973, jolloin järjestettiin jo vuosien saatossa vähäisemmäksi käyneet iltamat. Vetonaulana oli vuoden teeman liittyen ”Terveysshow”. Kummiperhettä Puolangassa muistettiin. Lisäksi oli myyjäisiä, äitienpäiväjuhlia ja päivällisiä. Jäsenmäärä lähenteli 60:tä.
Vuonna 1975 vietettiin yhdistyksen 40-vuotisjuhlaa Nummenpään koululla. Syksyn kynnyksellä lähdettiin matkalle Välimerelle Mallorcalle. Matkalla oli mukana myös martteja.
Vuosien vieriessä eteenpäin marttailtoja oli entiseen tapaan. Äitienpäiväjuhlia ja myyjäisiä, samoin retkiä ja vierailuja lähikyliin ja teatteriin järjestettiin hyväntekeväisyyskohteitakaan unohtamatta.
Vuonna 1980 ostettiin 15-litrainen kahvinkeitin, jota on vuokrattu ahkerasti.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhlat järjestettiin vuoden 1985 äitienpäivänä Nummenpään koululla, juhlapuhujina olivat asessori ja rouva Launiala. Juhlassa luovutettiin kultaiset neulat 50 vuotta yhdistyksen jäseninä olleille Hilma Eskolalle ja Sanni Vileniukselle.
Vuodet vierivät eteenpäin, ja yhdistys järjesti äitienpäiväjuhlia, iltamia, myyjäisiä, retkiä ja vierailuja lähikyliin sekä teatteriin. Hyväntekeväisyyskohteena oli mm. Kaislaranta. Kesäretkillä käytiin Ruotsissa ja Viipurissa.
60-vuotisjuhlia ei järjestetty vuonna 1995, mutta muuten toiminta oli 90-luvun lopulla ja 2000 luvun alussa suhteellisen vilkasta. Jäsenmäärä käväisi yli 70:ssä. Osallistuminen Kirkkopyhään ja Kivijuhlille oli säännöllistä, ja kesäretkiä tehtiin eri puolille Etelä-Suomea. Käytiin kylpylöissä ja teatterissa sekä kesä- että talviaikaan.
Vuonna 2005 päätettiin järjestää 70-vuotisjuhlat. Ajankohdaksi valittiin syksy kevään kiireiden takia. Juhlien ohjelmassa oli mm. yksinlaulua, juhlapuhe, näytelmä, kuorolaulua, arpajaiset ja kahvitarjoilu. Juhlat onnistuivat kaikin puolin hyvin. Uudenmaan piiriliiton edustajana juhlissa juhlissa toiminnanjohtaja Anne Lempinen.
2000-luvun loppupuolella marttailtoja järjestettiin entiseen tapaan. Kirkkopyhään ja Kivijuhlille osallistuttiin säännöllisesti ja retkiä tehtiin eri puolille Etelä-Suomea. Käytiin risteilyllä ja teatterissa sekä kesällä että talvella.
Vuonna 2010 Nummenpään Martat täytti 75 vuotta. Vuosipäivää ei juhlittu, vaan päätettiin järjestää hieman suuremmat juhlat 80-vuotispäivän kunniaksi vuonna 2015.
Seuraavien vuosien aikana Nummenpään Marttojen toiminta on sujunut entiseen tapaan. Marttaillat ovat edelleen vuosiohjelman runkona, ja sitä täydentävät retket, risteilyt ja teatterikäynnit. Vuonna 2015 aloitettiin marttamölkyn pelaaminen aluksi Nummenpään urheilukentällä ja myöhemmin Asta Lindholmin pihalla. Mölkkykausi käynnistyy toukokuussa ja päättyy viimeistään lokakuussa säästä riippuen.
Vuonna 2015 yhdistys täytti 80 vuotta. Juhlavuoden teematapahtumia olivat Turvallisuuspäivä Nummenpään urheilukentällä, vanhojen valokuvien näyttely seurantalolla sekä pääjuhla koululla. Juhlassa kuultiin puheita ja musiikkiesityksiä sekä jaettiin Marttaliiton pronssiset ansiomerkit seuraaville jäsenille: Asta Lindholm, Aila Hakala, Pirkko Holmberg, Helli Ihamäki, Helena Nurmi, Taina Ranta, Maritta Simanainen, Arja Tervonen, Tiina Vallinrinne ja Riitta Vaulamo.
Vuonna 2015 avasimme oman Facebook-sivun sisäistä ja ulkoista viestintää varten, ja vuonna 2021 perustettiin jäsenten yhteinen ja hyvin suosittu WhatsApp-ryhmä. Kotisivut (https://nummenpaan.marttayhdistys.fi) avattiin vuonna 2025.
Nummenpään Martat ry juhlii 90-vuotista taivaltaan vuonna 2025 teemanaan "Marttailu on voimavara". Juhlavuoden ohjelmassa on mm. vanhojen valokuvien ja materiaalien esittelyä Facebookissa, koko kylälle järjestettävä pyöräilytapahtuma ja yhdistyksen jäsenten kranssinvalmistuskurssi. Pääjuhlaa vietämme Martan päivänä 26.7. Nurmijärven Pappilassa.
Teksti on suurimmaksi osaksi lyhennelmä Nummenpään kyläkirjassa (Nurmijärven Nummenpää 2011) julkaistusta marttahistoriikista. Lyhennelmä on tehty ChatCPT:llä.